Kemia ja ympäristö: hyödyksi vai haitaksi?

Ympäristöasiat, kuten ilmastonmuutos, saastunut vesi ja uusiutuva energia ovat usein otsikoissa ja ovat koko ajan tärkeämpi osa arkipäiväämme. Monet näkevät kemian ja kemianteollisuuden haitallisena ympäristölle. Mutta kemianalan edistysaskeleet ja tutkimus auttavat meitä kehittämään ympäristöystävällisiä materiaaleja ja sovelluksia ja säilyttämään samalla sen elämäntavan ja -laadun, johon olemme tottuneet.

Vuosien aikana teollisuus ja suuri yleisö ovat ymmärtäneet aiempien käytäntöjen vahingollisuuden ja tarpeen suojella ympäristöä. Aiemmin harvat ymmärsivät modernin elämäntapamme vahingollisuuden ympäristölle; ihmiset näkivät vain uusien materiaalien ja tuotteiden hyödylliset mahdollisuudet.

Biologian ja kemian tutkimus on tuonut ilmi, että kemian ja petrokemian teolliset prosessit voivat auttaa kehittämään ratkaisuja ympäristökysymyksiin kuten ilmastonmuutos, jätteenkäsittely, kierrätys, energiataloudellisuus, ja monet muut. Ilman kemistejä emme ehkä olisi koskaan kunnolla ymmärtäneet näitä ongelmia. Vaihtoehtoisten ratkaisujen löytämiseksi on tehty ja tehdään yhä perustavia muutoksia .

Teollisuus on kehittänyt myös useita vapaaehtoisia hankkeita, kuten ‘Responsible Care’ -hanke, parantamaan terveys- ja ympäristökysymysten käsittelyä ja kehittämään turvallisia ja kestäviä liikenneratkaisuja säännösten puitteissa. Osana hanketta teollisuus julkaisee ohjeita kemiallisten aineiden oikeaoppisesta käsittelemisestä ja kuljettamisesta. Kaikki tämä yhdessä Euroopan uuden kemian lainsäädännön (REACH) kanssa takaa, että kemiaa tehdään nyt turvallisemmin ja ympäristöystävällisemmin.

Kemistit ja petrokemistit etsivät kestävämpiä ja ympäristöystävällisempiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat taloutemme ja teollisuutemme kehityksen jatkumisen. Esimerkkejä:

  • Biopolttoaineet: biomassasta valmistettu polttoaine liikenteeseen. Polttoainetta voidaan valmistaa esim. sokeriruo'osta, rypsistä, maissista, oljesta, puusta, eläin- ja maatalousjäänteistä ja jätteestä;
  • Biomuovit: esim. kasveista valmistettua, maatuvaa muovia;
  • Eristeet: tehokkaammat eristysmateriaalit mahdollistavat energiataloudellisemmat rakennukset;
  • Kevyet komposiittimuovit auttavat vähentämään autojen ja lentokoneiden polttoaineenkulutusta;
  • Polttoainekennot: vetykennot tuottavat autoissa ja moottoripyörissä vesihöyryä pakokaasujen sijaan;
  • Uusi valaistustekniikka (kuten orgaaniset valoa tuottavat diodit - OLEDS) tuottavat enemmän valoa vähemmällä energialla;
  • Tuulivoimalat ja aurinkopaneelit: molemmissa tarvitaan kemianteollisuuden tuottamia materiaaleja. Tuulivoimaloiden metallilavat on suureksi osaksi korvattu lasikuituvahvisteisella polyesterillä, jotta ne kestävät ankariakin sääoloja.

Yhteiskunnassa on totuttu pitämään kaikkia keinotekoisia kemikaaleja pahoina ja kaikkea luonnollista hyvänä. Luonnollisuus ei välttämättä tee asiasta terveellistä tai ympäristöystävällistä – eikä keinotekoisuus epäterveellistä tai vaarallista. Mikäpä olisi luonnollisempaa kuin vaikkapa puun polttaminen nuotiossa? Nuotion savu voi kuitenkin olla vahingollista sekä ihmiselle että luonnolle, kuten muutkin palamisprosessit.

On myös muistettava ottaa huomioon tuotteen koko elinkaari (valmistuksesta hävittämiseen). Tiesitkö, että puuvillan kasvattamisen vaikutus ympäristöön voi olla suurempi kuin esim. polyesterin valmistamisen? Puuvilla vaatii kasvaessaan valtavia määriä vettä, lannoitteita ja tuholaismyrkkyjä.

Kemian kehittäminen ja vahvistaminen tieteenä on tärkeää, jotta voimme pitää kiinni mukavasta elämätyylistämme ja pysyä samalla tasapainossa ympäristön ja luonnon kanssa. Siinä kiteytyy nykytieteen kaikkien alojen suurin haaste – teknologian, luonnon ja ihmisten integroiminen.